Suhonen vai Summanen ? Ilves vai Tappara ? Vihreät vai me ? Jääkiekko nostaa suuria tunteita, ja paikallispelissä on ihan erityistä säpinää.
Länkkärit ovat (vihdoinkin) karistaneet niskastaan vielä syksyllä vaivanneen käsityksen siitä, että Ilvestä ei muka voisi voittaa. Tämä vuoristoradan tapaan aaltoillut peli oli siitä hyvä todistus. Kiekko liikkui ja vauhti riitti loppuun asti.

Numerot antavat pelin kulusta vain kalpean aavistuksen. Ensin tehtiin maaleja vuoron perään. Kiekko pääsi meidän maaliin kerran pomppien, toisen kerran se livahti ihan sivusta. Me taas kuittailimme sitkeästi. Kumpikin puoli teki pari alivoimamaalia. Pitkään mentiin tasan.Tässähän voi käydä vaikka kuinka hyvin ! Toisessa Vihreät tekivät pari maalia peräjälkeen. Länkkärit näyttivät alkavan etsiä tukea toisistaan ja vaihtoivat lajinsa muodostelmaluisteluun.

Kolmannen erän alussa pelattiin taas lätkää ja noustiin jo 6-5 –tilanteeseen. Toiveet olivat korkealla ja tahtoakin näytti olevan. Viime erän viime puolikas taittoi meidän pelin.Taitoako sitten viime kädessä puuttui ? Nyt Kepa ja Hapa vastaamaan!

- Kolmannen erän alussa me alettiin uskoa taas omaan rooliin, uskottiin että pystytään kuromaan ero umpeen. Oli hyviä läpiajoja. Mutta ehkä innostuttiin liikaa. Ei enää pelattukaan omaa paikkaa vaan kaikki lähti kiekon perään. Oman pään puolustus jäi hoitamatta. Unohdettiin toisin sanoen pelata niinkuin oli sovittu.

Vihreiden pakit jäivät rauhaan. Ja kun vastustajalle antaa tilaa, niin rankaiseehan se.
Rangaistukset, niinpä. Meidän aitiossa ei oltu ihan tyytyväisiä siihen, että tuomari tyytyi rankaisematta kuuntelemaan kaukalossa. kaikenlaista kieltä. Ja yksi maalimahdollisuus meiltä taisi jäädä käyttämättä vastustajan ilmiselvän mailanheiton takia, joka ei jäänyt kahvilan studiojoukkueelta huomaamatta, tuomarilta kylläkin.

Työnjako on voittajan vinkki meille.

Tällä kertaa pelaajan puheenvuoro kuullaan vastustajan aitiosta. Viileänä ja taitavana pelinrakentajana tunnettu Ruuskasen Jaakko, numero 7, teki ja syötti yhden maalin, ja paljastaa että voitosta alettiin sillä puolen olla varmoja vasta 8-5 tilanteessa. Mutta kun oli syntynyt neljä maalia minuutissa, alkoi jännittävä peli olla kotona.
Mikä on Länkkäreiden vahvuus vastapuolen silmin ? - Nopeutta on ja voimaakin, Jaakko sanoo. - Ja aikamoista yritystä.
Entäs Vihreiden ? – Tasaisuus.

Mitä itse tekisit Länkkäreiden valmentajana tämän pelin jälkeen ? – Enemmän tasaisuutta, vastuunjakoa ja puolustukseen varmuutta. Että jokainen pelaisi omaa paikkaansa, mutta joukkueelle.
Itse asiassa juuri tämmöisillä resepteillä Kepa ja Hapakin aikovat lähettää pojat seuraavaan, NoPy-peliin: - Vastuuta, oman paikan pelaamista, puolustusta. Ipa on tunnettu tiukasta harjoitusotteestaan. – Mutta ei me harkoissa hävitä, niitä on ihan tarpeeksi usein, Hapa tuumii. - Kyse on siitä, miten ne käytät. Ja suuri osa on sen oikein oivaltanut. Kuntopohja kasvaa, ja sitä mukaa suoritustaso ja työmoraali nousee. Joukkueen parhaimmistoon nousee koko ajan lisää porukkaa.
- Niin pelaat kuin reenaat, tiivistää Kepa.